Hannu Hirvelä

Effects of administrative land-use and technical land-form constraints on timber production at the landscape level

Abstract This study quantified, across a landscape in Eastern Finland, the influence of administrative land-use and technical land-form constraints on timber production. Spatially explicit data about the nature conservation areas, land use plans and steep slopes were integrated with Multi-source National Forest Inventory (MS-NFI) data. The Finnish forestry model MELA was used in the calculations related to updating forest data and estimating different scenarios of timber production with and without constraints. In the study area, the annual volume of maximum sustainable cutting removal defined for the next 30 years was decreased by one-third due to restrictions. The presented approach could be used, for example, to assess timber availability at the landscape level. Future challenges include ensuring the compatibility of spatially explicit data obtained from different sources, identifying the feasibility of forest management operations in the restricted area, and incorporating near-nature forest management operations in the forest planning system in order to estimate the timber production.

Comparing regional forest policy scenarios in terms of predicted suitable habitats for the Siberian flying squirrel (Pteromys volans)

ABSTRACT Forecasting the potential impacts of forest policies on species of special conservation value is a prerequisite for safeguarding forest biodiversity. In this study, regional forest policy scenarios were compared in terms of predicted habitats suitable for the Siberian flying squirrel (Pteromys volans). To derive both patch- and landscape-scale models to predict species presence in a forest stand, species occurrence data from a systematic field survey covering the whole distribution area of the flying squirrel in Finland and Multi-Source National Forest Inventory data were combined. Then, the Finnish forestry model MELA and the derived occupancy models were applied to predict the quantity of suitable habitats for flying squirrels in three different 50-year policy scenarios. The results confirm that increasing the utilization of felling potential from the level of business-as-usual to the level stated as policy targets in regional forest programs decreases the amount of suitable habitat in the future. However, regional forest programs had a less drastic impact on habitats than maximum sustainable removal, except in two regions. It should be noted that the occupancy models seemed to fail on sites that experts deem to be most suitable for the species. Obviously, there are other factors than forest management affecting presence.

Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2003–2032 Lapin metsäkeskuksen alueella

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Lapin metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 2003–2032. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koealaja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa. Kymmenvuotiskaudella 2003–2012 metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi 5,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,6-kertaisesti vuosina 1998–2002 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Vaikka välittömät hakkuumahdollisuudet hyödynnettäisiin kokonaan, puuvaranto puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsäja kitumaalla suurenisi lähivuosikymmeninä ja hakkuumahdollisuudet säilyisivät 5,5 miljoonan kuutiometrin tasolla vuodessa. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan käyttöpuumäärän arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 5,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja se kohoaa 5,4 miljoonaan kuutiometriin vuodessa 30 vuoden tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakson jälkeen kestävien hakkuumahdollisuuksien ennakoidaan nousevan yli 6,0 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsäja kitumaasta on tiukasti suojeltu noin 20 prosenttia ja rajoitetussa käytössä on noin 23 prosenttia. Suojelu ja käytönrajoitukset supistivat ensimmäisen kymmenvuotiskauden välittömiä hakkuumahdollisuuksia 3,2 miljoonaa kuutiometriä ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia 2,0 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan.