Ilmari Ivaska

Lausetyyppien sekoittuminen edistyneessä oppijansuomessa – näkökulmana eksistentiaalilause

Kielenoppijoiden syntaksia tarkasteltaessa tukeudutaan usein lausetyyppeihin. Tarkastelutavan etuna ovat sen kattavuus, pedagoginen sovellettavuus ja kielen luonnollisten omaksumismallien huomioonottaminen. Todellisen kielen tekstilauseet eivat ole millaan lailla selvarajaisia kategorioita, vaan niissa sekoittuu usein piirteita useista eri lausetyypeista. Oppijankielessa ilmeneva epaidiomaattisuus voidaan kuitenkin monesti nahda koko rakenteen epaidiomaattisuutena, joka puolestaan juontaa eri lausetyypeille ominaisten elementtien yhdistymisesta yhdessa lauseessa. Tassa artikkelissa tarkastellaan oppijansuomen lausetyyppeja ja lausetyyppien valista sekoittumista. Tarkastelun lahtokohtana on olemassaoloa kuvaava eksistentiaalilause. Artikkelissa erotellaan kolme lausetyyppien sekoittumisen alalajia: 1) jonkin jasenen kontekstiin nahden epaidiomaattinen muoto, 2) joidenkin jasenien kontekstiin nahden epaidiomaattinen jarjestys ja 3) jonkin kontekstin vaatiman jasenen puuttuminen. Ilmioiden kontekstisidonnaisuudella tarkoitetaan sita, etta kulloinkin kyseessa olevan tapauksen idiomaattisuuteen jossain toisessa esiintymisymparistossa ei oteta kantaa. Oppijansuomen syntaksille on tyypillista, etta naista alalajeista esiintyy epaidiomaattisissa lauseissa samanaikaisesti useita. Tulokset osoittavat, etta syntaksin epaidiomaattisuutta kannattaa useimmiten lahestya koko rakenteen epaidiomaattisuutena ennemmin kuin yksittaisen muotopiirteen epaidiomaattisuutena. Artikkelissa pohditaan myos metodin ja tulosten sovellettavuutta annotoidulla korpuksella tehtavaan tutkimukseen. http://dx.doi.org/10.5128/LV21.03

Learner language morphology as a window to crosslinguistic influences: A key structure analysis

The study of crosslinguistic influences (CLI) has proven that morphosyntactic features exhibit CLI. Technical development and novel resources have enabled detection-based approaches, where potential CLI are revealed based on their observed frequencies and on differences between learners with different language backgrounds. The two research questions are as follows: (i) How construction-specific typological (dis)similarities between L1 and L2 affect the frequencies of linguistic features? (ii) Can such (dis)similarities be detected by comparing feature frequency data of L2? The data come from the International Corpus of Learner Finnish, and the methodology applied is the key structure analysis. The results support the applicability of the method: they show that constructional similarities may trigger CLI construction by construction, irrespective of the general similarities or genealogical categorizations. The results further imply the importance of controlling the genre-related and topical variation to account for skewed nature of the data when dealing with naturally occurring learner language data.