Kirsti Siitonen

Mitä pitkittäistutkimus paljastaa edistyneiden suomenoppijoiden kielitaidosta

Tassa artikkelissa tarkastellaan kolmen edistyneen suomenoppijan kielitaitoa suomen ja sen sukukielten maisteriopintojen alussa ja 7 kuukautta opintojen alkamisesta. Artikkelissa esitellaan, miten tietyt indikaattorit kayttaytyvat tutkimusajankohtina, ja pohditaan, mita ne voivat paljastaa kielitaidosta ja sen muutoksista. http://dx.doi.org/10.5128/LV21.10

Suomen monitahoinen possessiivisuffiksi ja suomenoppija

Tama artikkeli kasittelee suomen kielen possessiivisuffiksia opettamisen ja oppimisen kannalta. Aidinkieltaan toisena tai vieraana kielena opettava oivaltaa usein omasta kielestaan uusia asioita oppijoiden tulkintojen ja kysymysten kautta. Nain saattaa syntya myos tarve saada selville, miten aidinkieliset puhujat tosiasiallisesti tulkitsevat omaa kieltaan ja kayttavat sita. Suomi toisena kielena -opetuksessa ei possessiivisuffiksi ole keskeisessa asemassa. Possessiivisuffiksiin liittyvat perusasiat esitetaan tosin kielioppikirjoissa ja useissa oppikirjoissakin selvapiirteisesti. Oppijat tarvitsisivat kuitenkin lisaa tietoa possessiivisuffiksin luonteesta; erityisesti 3. persoonan possessiivisuffiksi viittaamassa elotontarkoitteiseen substantiiviin jaa monelle epaselvaksi. Asiaproosassa tallainen kaytto on kuitenkin tavallista. Harvoin suomen kielen opiskelijoiden aidinkieli tukee possessiivisuffiksin oppimista. Myos monet suomen kielta aidinkielenaan puhuvat hallitsevat heikosti possessiivisuffiksin moniulotteisen kayton. Puhutun ja kirjoitetun kielen ero hammentaa lisaksi suomenoppijaa. Kielenoppijan ongelmia possessiivisuffiksin hallinnassa esitellessaan kirjoittajat ovat tuekseen halunneet saada selville, millaisissa lauseissa suomea aidinkielenaan puhuvat preferoivat possessiivisuffiksin kayttoa ja miten nama tulkitsevat possessiivisuffiksin viittaussuhteita tekstissa. http://dx.doi.org/10.5128/LV19.09

Learner language morphology as a window to crosslinguistic influences: A key structure analysis

The study of crosslinguistic influences (CLI) has proven that morphosyntactic features exhibit CLI. Technical development and novel resources have enabled detection-based approaches, where potential CLI are revealed based on their observed frequencies and on differences between learners with different language backgrounds. The two research questions are as follows: (i) How construction-specific typological (dis)similarities between L1 and L2 affect the frequencies of linguistic features? (ii) Can such (dis)similarities be detected by comparing feature frequency data of L2? The data come from the International Corpus of Learner Finnish, and the methodology applied is the key structure analysis. The results support the applicability of the method: they show that constructional similarities may trigger CLI construction by construction, irrespective of the general similarities or genealogical categorizations. The results further imply the importance of controlling the genre-related and topical variation to account for skewed nature of the data when dealing with naturally occurring learner language data.