Matti Ryhänen

Technical change in Finnish grass silage production

Tutkimuksessa sovellettiin stokastista tuotantorintamafunktioanalyysia,jonka avulla tuotoksen kasvu jaoteltiin tekniseen muutokseen, teknisen tehokkuuden muutokseen, skaalavaikutukseen ja panoskayton kasvuun. Stokastinen tuotantorintama-analyysi eroaa tavanomaisesta tuotantofunktioanalyysista siten, etta siina virhetermi jaotellaan kahteen osaan: satunnaiseen vaihteluun ja etaisyyteen tuotantorintamasta. Tata etaisyytta kutsutaan tekniseksi tehottomuudeksi. Tutkimuksessa kaytettiin 138 suomalaisen tilan nurmisailorehun tuotannon paneeliaineistoa vuosilta 1990- 2000. Kyseisessa ProAgria Maaseutukeskusten liiton Hilaaineistossa lisaantynyt tuotantopanosten kaytto aiheutti noin kolme neljannesta reilun kuuden prosentin vuotuisesta tuotoksen kasvusta. Kokonaistuottavuuden kasvu oli 1,8 prosenttia vuodessa. Vuotuinen tekninen kehitys, tuotantorintaman siirtyma, oli noin 1,4 prosenttia. Tekninen kehitys vaihteli voimakkaasti vuodesta toiseen satovaihtelun myota. Myos tekninen tehottomuus eli keskimaarainen etaisyys tuotantorintamasta kasvoi tutkimusajanjaksolla. Tutkimusaineiston sisaltamaa tietoa tuotantomenetelmasta kaytettiin luokittelevana tekijana tehokkuusvertailuissa. Analyysi osoitti, etta tuotantorintamat eroavat toisistaan eri tuotantotekniikkoja kayttavilla tiloilla. Tuotantotekniikan valinta nayttaa liittyvan tilan olosuhteisiin, silla sisallyttamalla tuotanto-olosuhteita ja tekniikkaa kuvaavat tekijat tuotantorintamafunktioon saatiin parempi sovite kuin sisallyttamalla kyseiset tekijat teknista tehokkuutta selittaviksi tekijoiksi. Siten myos tekninen tehokkuus on ainakin osittain kytkoksissa tilan tuotanto-olosuhteisiin. Tuotantoymparisto- ja taustatekijoiden kontrollointi tuotantofunktiossa tuotti huomattavasti korkeamman tehokkuuden asteen kuin mallit, joissa naita tekijoita ei kontrolloitu. Yleisesti ottaen tuottavimmat, tarkkuussilppurikorjuuta harjoittavat tilat olivat keskimaarin tehottomampia kuin kelasilppurikorjuuta kayttaneet tilat, kun niita verrattiin oman ryhmansa tuotantorintamaan. Tehokkuuden syiden yksityiskohtainen maarittaminen edellyttaa jatkotutkimusta. Keskeista olisi selvittaa, millainen osuus tuotannon tehokkuudessa on liikkeenjohdolla ja erilaisilla tuotanto-olosuhde- seka ymparistotekijoilla.

Performance of Finnish dairy farms and its determinants: A comparison of parametric, semiparametric, and nonparametric methods

Abstract The aim of this article is to assess the efficiency improvement potential of Finnish dairy farms and to explain performance differences between farms using alternative production frontier methods. In our empirical analysis, we employ parametric, semiparametric, and fully nonparametric production frontier techniques to investigate differences between methodologies and to guarantee that the empirical results are not sensitive to the specific method used. Although we find marked differences in average efficiency with respect to alternative frontier techniques, the correlation of efficiency scores between methods is high, indicating that the order is fairly consistent. With regard to the determinants of performance differences, all the methods used provide fairly similar results concerning the influential factors. The results suggest that farms located in the north were significantly less efficient compared to farms in southern Finland. As the milk yield per cow is increased, efficiency scores increase on average, but stagnate or start to fall again at the highest levels of average milk yields.