Tommi Kokkonen

Tiedeopetuksen muuttuvat tavoitteet

Luonnontieteiden kouluopetuksen tavoitteita on jo pitkaan laajennettu tieteellisen sisaltotiedon ulkopuolelle. Perinteisen sisaltotietopainotuksen sijaan on alettu korostaa luonnontieteellista lukutaitoa (engl. scientific literacy), jonka tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia osallistua tieteeseen ja teknologiaan liittyvaan keskusteluun ja paatoksentekoon henkilokohtaisissa, yhteiskunnallisissa ja globaaleissa kysymyksissa. Suomen tuoreen opetussuunnitelmauudistuksen painotukset ja ilmiopohjaisuus ovat osa tata maailmanlaajuista kehitysta. Tassa artikkelissa esitamme, etta luonnontieteellisen lukutaidon opettamiseen ja ilmiooppimiseen liittyy ratkaisemattomia jannitteita. Vaikka nykyisissa tavoitteissa korostuu opetuksen relevanssi oppijan ja yhteiskunnan kannalta, sisaltotieto maaritellaan edelleen pitkalti oppiainelahtoisen autenttisuuden nakokulmasta. Me argumentoimme, etta opetusmenetelmien ja kontekstien lisaksi myos sisaltotieto on uudelleenmaariteltava muuttuneiden tavoitteiden mukaiseksi. The goals of science education expand beyond traditional scientific content knowledge. Scientific literacy has become an important goal, offering students knowledge and skills to engage in public discussion and decision making in personal, societal and global issues related to science and technology. The recent changes in Finnish Core Curricula towards phenomenon-based learning represent these global trends in science education. In this paper, we argue that there are unresolved tensions in the the pursuit for scientific literacy and phenomenon-based learning. While the current aims of science education emphasize relevance for the student and the society, content knowledge is still defined on the basis of disciplinary authenticity. We argue that in addition to the teaching methods and contexts also content knowledge needs to be redefined to reflect the changing goals of science education.