Eero Vatanen

Use of decision analysis interviews to support the sustainable use of the forests in Finnish Upper Lapland

Controversy between alternative uses of forests in Finnish Upper Lapland has been going on for decades, and in recent years it has been escalated to a serious conflict. The core of the conflict is the adverse impacts of forestry on old forests which are important grazing areas for reindeer and which are regarded as intact nature and wilderness areas. This paper describes the experiences of applying multi-criteria decision analysis interview approach on this conflict. The approach provides tools for structuring the problem and preferences of the stakeholders as well as for analyzing the effects of different alternatives in a common framework. We focus on the practical experiences gained from the application of this approach in this context. Multi-criteria decision analysis was found to be a useful approach to evaluate the economic, ecological and cultural aspects of this intense conflict. The obtained experiences also support the view that the approach works best when tightly integrated into the planning process.

Uncovering Mechanisms for Resilience: Strategies to Counter Shrinkage in a Peripheral City in Finland

Abstract In order to theorize the phenomenon of urban shrinkage, the paper draws from resilience theories that focus on the ability of communities to react to abrupt as well as slowly occurring disturbances. Mechanisms for resilience are defined and identified. The empirical case study is a peripherally located small city in Finland. It is a specific feature for shrinking cities in Finland that many of them, now facing the challenge of population decline, have grown to be economically dependent on the utilization and processing of natural resources, most importantly timber and minerals. Recent transformations in the global division of labour have caused employment opportunities to decline, resulting in out-migration and ageing. Due to lack of a general regional policy dealing with this issue, these cities and settlements now have to find individual strategies to adapt to these wider-scale transformations. Nevertheless, these communities have faced such situations previously and, therefore, it is possible to learn from their former adaptation strategies. The conditions under which the case city has been able to adapt to change in the past are analysed as well as the preconditions for future adaptation, thereby making it possible to refine theories of resilience and adaptability from the perspective of industrialized Northern Europe.

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävän käytön mahdollisuuksista

Tutkimuksessa tarkasteltiin Ylä-Lapin metsien käytön vaihtoehtoja osallistuvan monitavoitearvioinnin avulla. Eri sidosryhmien arvostukset tuotiin mukaan arviointimalliin henkilökohtaisilla tietokoneavusteisilla päätösanalyysihaastatteluilla. Tavoitteena oli selvittää eri tahojen näkemyksiä vaihtoehtojen mieluisuudesta. Tutkimuksessa muodostettiin viisi erilaista metsien käsittelyvaihtoehtoa, joissa hakkuukertymät vaihtelivat välillä 300 000 m3/v ja 30 000 m3/v. Vaihtoehtoja arvioitiin kuuden kriteerin avulla: 1) bruttotulovaikutukset paikallistaloudessa 2) työllistävyys 3) saamelainen poronhoitokulttuuri 4) paikallinen luonnon virkistyskäyttö 5) luonnon monimuotoisuus ja 6) yhteisymmärrys ja sopeutuminen. Tulosten perusteella voitiin tunnistaa kolme eri ryhmää. Kaksi ensimmäistä ryhmää pitivät parhaimpana vaihtoehtona nykyisen luonnonvarasuunnitelman mukaista hakkuutasoa. Nämä ryhmät poikkesivat toisistaan siten, että ensimmäinen ryhmä asetti toiselle sijalle nykyistä luonnonvarasuunnitelmaa laajemmat hakkuut kun taas toinen ryhmä piti toiseksi parhaana vaihtoehtona tätä suppeampia hakkuita. Kolmas ryhmä piti mieluisimpana vaihtoehtoa, jossa yli 140-vuotiaita metsiä ei hakata lainkaan. Arviointi nosti esille myös vaikutusarvioita koskevia näkemyseroja. Suurimmat erot koskivat saamelainen poronhoitokulttuuri ja porotalouden työllisyys -kriteereitä. Nämä ovat avainkysymyksiä, joista tulisi löytää yhteistä tietopohjaa kiistojen ratkaisemiseksi.