Annekatrin Kaivapalu

Reseptiivinen monikielisyys: miten suomenkielinen oppija ymmärtää viroa äidinkielensä pohjalta?

Reseptiivinen monikielisyys edellyttaa sukukielen ymmartamista, mutta miten hyvin suomalaiset todellisuudessa ymmartavat viroa pelkastaan aidinkielensa pohjalta? Asian testaamiseksi jarjestettiin koe, jossa viroa lainkaan taitamattomille suomen opiskelijoille annettiin luettavaksi vironkielinen teksti, jonka sisaltoa heita pyydettiin kuvaamaan. Myos kaantamiseen kannustettiin. Lisaksi opiskelijoiden toivottiin reflektoivan kokemustaan: mika on helppoa, mika vaikeaa, ja millaisia keinoja merkityksia rakennettaessa hyodynnettiin. Tulokset osoittavat odotuksenmukaisesti, etta varsinkin yhteinen sanasto helpottaa ymmartamista. Toisaalta opiskelijat ovat tietoisia petollisista ystavista, joten samanmerkityksisyyteen ei luoteta kritiikittomasti. Myos muu samanlaisuus – taivutusmuotojen, johtamisen, yhdistamisen ja lauserakenteiden samankaltaisuus – auttavat tekstin sisallon selvittamisessa. Vastauksista on myos paateltavissa, etta strateginen kompetenssi ja metalingvistinen tietoisuus edistavat ymmartamista. http://dx.doi.org/10.5128/LV20.03

Kuidas uurida esimese ja teise keele omandamist

Artikli eesmark on tutvustada esimese ja teise keele omandamist kasitleva uurimuse ideed. Esiplaanil on Eesti vajadused ning uurimitulemuste rakendatavus eesti keele oppes, tahelepanu keskmes esimese ja teise keele omandamise protsessi puudutavad kusimused: kuidas keeleoskus areneb, missugused keeleuksused (morfosuntaktilised konstruktsioonid, kollokatsioonid, idiomaatika jm) iseloomustavad keeleoskuse tasemeid. Kuna eesti keele pohjal ei ole esimese ja teise keele omandamist korpuslingvistiliselt ja vordlevalt seni kasitletud, siis pohjendatakse vajadust taolise uurimuse jarele, samuti selgitatakse, missugustest teoreetilistest ja metodoloogilistest alustest oleks seejuures mottekas lahtuda, missuguseid analuusimeetodeid kasutada. Artiklis kirjeldatava uurimissuuna arendamisega on alustatud Tallinna Ulikooli eesti keele ja kultuuri instituudis. http://dx.doi.org/10.5128/LV20.01

Call for papers: NJL Special Issue on Receptive Multilingualism: Multilingual Resources in the Service of Mutual Understanding

The second issue of Volume 40 (autumn 2017) of the Nordic Journal of Linguistics will be a special issue devoted to receptive multilingualism. The issue will be edited by Helka Riionheimo, Annekatrin Kaivapalu and Hanna-Ilona Harmavaara.

Onko lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen symmetristä? Korpuspohjaisen tutkimuksen tuloksia ja haasteita

Artikkeli kasittelee kahden lahisukukielen, viron ja suomen, vaikutusta toistensa omaksumiseen oppijanviron ja oppijansuomen korpusten pohjalta. Artikkelissa keskitytaan lahisukukielen morfologiseen vaikutukseen viron ja suomen kielen taitotasoilla B1 ja B2. Tutkimuksen kohteena on lahdekielen vaikutuksen mahdollinen symmetrisyys: oletuksena on, etta jos lahde- ja kohdekielen jarjestelmien valilla on symmetriasuhde, todellinen samanlaisuus, niin myos lahdekielen vaikutus toimii symmetrisesti molempiin suuntiin. Kieltenvalinen todellinen samankaltaisuus nahdaan jatkumona maksimaalisesta konvergenssista maksimaaliseen divergenssiin. http://dx.doi.org/10.5128/LV21.06

Metalingvistiline teadlikkus võõrkeeleõppes: oma keel võõras peeglis

Kaesoleva artikli eesmargiks on uurida, milliseid tahelepanekuid teeb oppija voorkeeli oppides oma emakeele, antud juhul eesti ja soome keele kohta ning kas ja millises osas uhtivad oppijate arusaamad keelte lingvistiliste kirjeldustega. Oma seisukohti valjendasid esseedes teemal “Aidinkieli vieraiden kielten opiskelussa – etu vai haitta?/Emakeel voorkeeleoppes – eelis voi takistus?” Tallinna ulikooli soome keele eriala ja Jyvaskyla ulikooli keelte oppetooli uliopilased. Neist kumne emakeel oli eesti keel ja seitsme emakeel soome keel; sihtkeeltena olid uurimuses osalejad oppinud erinevas mahus eesti, soome, soome viipekeelt; germaani keeltest inglise, saksa, rootsi, norra keelt; romaani keeltest prantsuse, hispaania, portugali, itaalia keelt; slaavi keeltest vene, poola, bulgaaria keelt. http://dx.doi.org/10.5128/LV19.10

Mikä on vaikea ja mikä ei. Suomen nominivartaloiden morfofonologisesta kompleksisuudesta

Viime aikoina ovat monen tieteenalan tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi nousseet ilmioiden kompleksisuuteen liittyvat kysymykset. Kielitieteessa, varsinkin kielten typologisessa tutkimuksessa, keskustelu sai alkuunsa McWhorterin (2001) ehdottamasta menetelmasta kielten kieliopillisen kokonaiskompleksisuuden mittaamista varten ja hanen sen perusteella esittamastaan vaitteesta, etta kreolikielten kieliopit ovat rakenteeltaan vahemman kompleksisia kuin tuhansia vuosia vanhat kielet. Keskustelun jatkumisen myota (esim. Kusters & Muyseken 2001) kieliopillista kokonaiskompleksisuutta ja eri kielellisten ilmioiden kompleksisuutta on ryhdytty kasittelemaan yleisemmasta nakokulmasta. Keskustelu on myos laajentunut typologisen tutkimuksen ulkopuolelle, muun muassa kielen omaksumisen tutkimukseen, jossa se on kuitenkin toistaiseksi ollut vahaista.